Lempäälän kanava, Lempäälä - Helvetinportti, Helvetinjärven kansallispuisto, Kaskimäki, Ruovesi
Sää: ensimmäiset 50km eli 2,5h aurinkoista tai puolipilvistä, ei mainittavaa tuulta. Loput 55km yhtäjaksoista sadetta. Ei onneksi tuullut.
Tämä oli todellinen koettelemusten päivä...
Lempäälä-Tampere-Ylöjärvi. Ekat 50km helppoo kun heinänteko. Pyörätie KOKO matkan ja paljon katseltavaa, joskaan ei paljon mitään kuvattavaa. Aika ja kilometrit taittuivat äkkiä kun seuraa navia ja katsoo missä on seuraava ylitys tai alitus ja miten ihmiset asuvat.
Sitten alkoi sade... ja muut vastoinkäymiset. Nyt jo onneksi niille saattaa hymyillä ja tuntuu jopa ihan hauskalta kokemukselta, mutta eilen ei joka hetki jaksanut naurattaa.
Poljin sateessa noin 15km, eikä se vielä ollut paha. Sitten tuli nälkä. Ja pissahätä. Puska-asiointi on ihan jees, jos olisi puskia, mutta ei ollut lähellä (ei viitsi jättää pyörää kaikkine tavaroineen vartoimatta pitkään). Parkkeerasin kantatie 65 risteyksessä olevan hauskan näköisen kahvilan luokse, riisuin sadevaatteet, irrotin puhelimen, GoPron,laukun ja kaivoin kukkaron. Paitsi ettei kukkaro löytynyt. Ei siis kahvia ja sämpylää, eikä pissataukoa. Kiinnitä puhelin, kiinnitä GoPro, laukku ja pue sadevaatteet. Jatka matkaa.
Kantatietä (65) pitkin 20km, pientareet 5cm ja jyrkät pudotukset, paljon rekkaliikennettä. Aika ikävä pätkä. Satoi edelleen. Käännyin kolminumeroiselle tielle jota muutama kilsa. Olin aiemmin päivällä miettinyt, että voiko Googlemapsiin luottaa. Voin kertoa, ettei olisi kannattanut. Poljettuani muutaman kilometrin pyörätietä piti kääntyä vasemmalle ja tuolloin oli vielä 25km matkaa kohteeseen. Hiekkatie. No tietysti. Valitsenko hiekkatien jota jatkuu todennäköisesti 25km, vai käännynkö takaisin ja ajan noin 10km pidempää reittiä. Valitsin hiekkatien. Ei olisi pitänyt. Päivä oli selvästi vähän huonoja valintoja täynnä, tai sattumia. 19km hiekkatietä, osin sepeliä. Yksi maatila, yksi auto koko 19km matkalla. Melko yksinäinen olo. Tietä toisen perään, jotain tarkkailutorneja tien vieressä muutaman kilsan välein. Aloin jo näkemään karhuja🤣.
Vihdoin campingalue ja ihmisiä. Ja umpiperä. Olin saapunut jonkinlaiselle kääntöpaikalle jonka ainoa tie oli sama tie takaisin jota olin tullut. Maps kuitenkin halusi minun menevän eteenpäin juurakkoista polkua jonka kohdalla luki Helvetinkolu 7.1km. Suunta oli kyllä oikea. Soitto huoltojoukolle mitä tehdä. Vaihtoehdot oli 7.1 km tietä joka huonosti pyöräiltävissä edes maastopyörällä, tai ajaa takaisin 19km metsän läpi yksin, ja sitten vielä noin 40km tietä pitkin ympäri. Valitsin polun. Huoltojoukot sanoi lähtevänsä vastaan, etten eksyisi. Lähdin matkaan. 7km matkasta pystyin polkemaan noin 500m ja matka kesti lähes 2,5h. Oli kivikkoa, isoja kiviä, pitkospuita, portaita alas, ja portaita ylös. Sellainen reitti metsässä mitä rakastan. Paitsi ehkä silloin jos olen polkenut 104km ja sataa kaatamalla ja minulla on pyörä ja sivulaukku täynnä tavaraa. Jotenkin siitä selvisin. Mies ja märkää inhoava koira tuli vastaan 5km kohdalla ja sain kahvia ja seuraa. Muiden jo edellä mainittujen seikkojen lisäksi puhelin ei tietysti toiminut eli puhelinyhteyttä ei voinut pitää. Kommunikaatio tapahtui SMS kautta.
Netti on niin huono, ja sitä on vain välillä, että kuvat ja todisteet metsäseikkailusta tulee huomenna.
Notes:
* Googlemapsiin ei ole luottaminen. Saatat päätyä mihin vaan.
*jos sinulla on rahaa, ota se mukaan jos mielit ostaa jotain
*sadevaatteetkaan eivät pidä sadetta (vesipilari 15 000mm) jos sataa taukoamatta 5h
*104km pyöräilyn jälkeen 7km metsässä pyörää kantaen sujuu kuin lastenleikkiä, jostain ne voimat siihen löytyivät.





















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti